Kun innostun tekemään jotain käsilläni ja monenlaiseen tekemiseen olen jo hullaantunut, niin niihin liittyy usein se, että kiertelen kirppiksia ostamassa töihini tarpeita. Nyt on vuorossa kierrätyskorut. Helmiä, solkia, ketjuja, sulkia, nauhoja, nappeja ym. Niistä on mukava rakennellä erilaisia koruja.
Toukokuussa avaamme molempien tyttärieni kanssa kirpputorin. Kirpputori aukeaa tyttäreni vanhaan taloon. Hänen perheensä rakensi uuden talon vanhan talon tontille ja nyt vanhalle talolle keksittiin käyttöä joksikin aikaa. Talo sijaitsee pienellä paikkakunnalla, joten mikään suurenluokan pisnes ei ole kysymyksessä. Ajattelin kirppiksellä myydä myös noita kierrätyskorujani. Toinen tytär tekee makrameja myyntiin. vanhemmalla tyttärellä taas on kirppiskamaa vaikka muille jakaa. Mielenkiintoinen kesä siis tulossa.
Minä tutustuin mökkiin ja huomasin, että kutsumattomat vuokralaiset ovat mellastaneet mökissä. Voi ei, sivustavedettävän patja oli hiirenkakassa ja fleesepeittoon oli syöty reikiä. Katselin ympärilleni ja aukaisin keksilaatikon. Hölmö emäntä jättänyt keksejä talveksi laatikkoon, hyi! Apua, keksipaketit olivat revityt ja niiden takaa pilkisti pienet korvat ja silmät arkana. Apua, kamala, hyi! Riski emäntä pelkää hiirtä, kun sen yhtäkkiä näkee. Emäntä huutaa isäntää ja isäntä kysyy, että mikä nyt on hätänä? Isäntä katsoo laatikkoon ja kappas vain kaksi hiirtä leikkii kotia laatikossa. Laatikossa on myös fleesepeitosta pieniäpalasia pesäksi tehtynä. Ei tapeta niitä kuitenkaan sanoo emäntä ja hiiret häädetään ulos. Sen jälkeen vaan rätti heilumaan ja tekstiilit osa roskiin ja osa kotiin pesuun. Taas opittiin uutta. Mitään syötävää ei saa jättää talveki mökkiin!!!
Sitten juodaan kuumat kaakaot ja voileivät terassilla, voi tätä autuutta. Aurinko paistaa ja kohta on kesä! Suunnitellaan huvimajan ostoa. Me halutaan sellainen missä on isot ikkunat, että saa katsella järveä ja luontoa, kun istutaan ja grillataan jotakin, paistetaan lättyjä tai loimutetaan lohta. Täytyy pyytää tarjouksia eri valmistajilta. Pieni sauna remonttikin odottaa alkukesästä. Haaveillaan ja suunnitellaan!
Pikkuhiljaa alkaa lapsenlapsen diabeteksen hyväksyminen tuntua mahdolliselta ja olen huomannut, että lapsi on ihan entisensä, iloinen ja reipas. Vanhemmat hoitavat mallikelpoisesti lastaan ja hoidossakin kaikki on mennyt hyvin. Lapsi voi elää normaalia arkea ja tehdä kaikkea mitä ennenkin. Onneksi on terveydenhoito lapsille parasta mahdollista!
Meillä on myös pieni kanala, jossa asustaa kukko ja 5 kanaa. Meillä oli myös 2 lammasta melkein 10 vuotta, mutta pari vuotta sitten jouduin niistä luopumaan. Vanhempi lammas sairastui ja siitä piti luopua. Samalla luovuin myös nuoremmasta lampaasta, koska se oli niin kiintynyt toveriinsa ja ei olisi yksin selvinnyt onnellisena. Voin sanoa, että lampaat olivat minulle läheisiä ja rakkaita. Niistä luopuminen oli kova paikka. Sain omista lampaista villaa, joista kehruutin lankaa. Lankaa sitten värjäsin erilaisilla kasveilla. Nyt tämä pari vuotta ilman lampaita on tuntunut, että jotakin puuttuu elämästäni. Pikkuhiljaa on hiipinyt ajatus, että haluan vielä omia lampaita. Nyt pitäisi alkaa vaan taivuttelemaan isäntää tuohon emännän haaveeseen. Isännän suostumusta vaaditaan näissä unelmissä, koska hänen apuaan tarvitsen mm. aitausten teossa, sorkkien lyhentämisessä ym. Olen jo alustavasti tiedustellut saisinko ostettua oman paikkakunnan lampurilta lampaat? Hänellä olisi 3 tuttipullolla ruokittua karitsaa, jotka olisi valmis minulle myymään. Nyt on siis kuukausi aikaa saada mies ymmärtämään, että lampaita kaivataan meidän pikkutilalla.
Pientä taukoa pidin kirjoittamisesta kun olkapäässäni oli tulehdus ja se oli niin kipeä, että en voinut käyttää oikeaa kättä ollenkaan. Olin töistä sairaslomalla ja kävin ortopedilla. Lääkäri laittoi kortisonia ja jotakin puuduttavaa ainetta. Nyt on jo käsi melko hyvä ja töissäkin jo olin. Reumakokeitakin otettiin kun tämä on jo toinen kerta, kun olkapää tulehtuu ja tlehdusarvot nousee. Kuulemma jos on rasitusvamma sen ei pitäisi nostaa tulehdusarvoja.
Paljon mietteitä ja suruakin koen, kun nuorimmalla lastenlapsella todettiin juuri diabetes. Lapsi on vielä pieni ja diabeteksen oireita oli vain lisääntynyt jano. Lapsen äiti toimi kuitenkin vaistonsa mukaan nopeasti ja lapselta mitattiin verensokerit. Sitten jo äiti la lapsi vietiin ambulanssilla sairaalaan. Nyt on alkanut uusi arki perheessä diabeteksen kanssa. Arki tuottaa alussa paljon unettomia öitä ja sydämen tykytyksiä. Onneksi lapsen molemmat vanhemmat ovat saaneet sairaalassa mitä parhainta opetusta ja tukea. Taas tuli muistutus siitä, että turhaan ei ole isovanhemmat veroja maksaneet ja kuinka hienoa on asua Suomessa!
Nyt ostin kaksi vanhaa puutuolia 5 eurolla ja ajattelin pyytää isännän sahaamaan niiden istuin osaan isot reijät, johon sitten upotan kukka-astian. Astiaan istutan kesäkukkia ja ne saavat sitten vapaasti kiertää pitkin tuolia kun kasvavat. Kukkatuolit asetan mökille jonnekkin sopivaan paikkaan. Näin saavat vanhat osittain risat tuolit uuden elämän. Niistä on silmän iloa koko kesän ja varmasti monia muitakin tulevia kesiä.
