Kevään ensimmäinen käynti mökillä

Eilen kun oli aurinkoinen päivä niin kävimme katsomassa missä mallissa mökki ja Nuotioranta on talven jälkeen. Mies olikin jo käynyt pilkillä pari kertaa, mutta minulle käynti oli ensimmäinen tänä vuonna. Jäät olivat jo ohentuneet niin, että en enää päästä ukkoa jäälle! Lumet oli tontilta jo melkein kaikki sulaneet ja ukkoni jo haravoi polkua neulasista ja lehdistä.

Minä tutustuin mökkiin ja huomasin, että kutsumattomat vuokralaiset ovat mellastaneet mökissä. Voi ei, sivustavedettävän patja oli hiirenkakassa ja fleesepeittoon oli syöty reikiä. Katselin ympärilleni ja aukaisin keksilaatikon. Hölmö emäntä jättänyt keksejä talveksi laatikkoon, hyi! Apua, keksipaketit olivat revityt ja niiden takaa pilkisti pienet korvat ja silmät arkana. Apua, kamala, hyi! Riski emäntä pelkää hiirtä, kun sen yhtäkkiä näkee. Emäntä huutaa isäntää ja isäntä kysyy, että mikä nyt on hätänä? Isäntä katsoo laatikkoon ja kappas vain kaksi hiirtä leikkii kotia laatikossa. Laatikossa on myös fleesepeitosta pieniäpalasia pesäksi tehtynä. Ei tapeta niitä kuitenkaan sanoo emäntä ja hiiret häädetään ulos. Sen jälkeen vaan rätti heilumaan ja tekstiilit osa roskiin ja osa kotiin pesuun.  Taas opittiin uutta. Mitään syötävää ei saa jättää talveki mökkiin!!!

Sitten juodaan kuumat kaakaot ja voileivät terassilla, voi tätä autuutta. Aurinko paistaa ja kohta on kesä! Suunnitellaan huvimajan ostoa. Me halutaan sellainen missä on isot ikkunat, että saa katsella järveä ja luontoa, kun istutaan ja grillataan jotakin, paistetaan lättyjä tai loimutetaan lohta. Täytyy pyytää tarjouksia eri valmistajilta. Pieni sauna remonttikin odottaa alkukesästä. Haaveillaan ja suunnitellaan!

 Kotona olen vaihdellut tekstiilejä keväisempiin. Punainen sai väistyä ja vihreä sekä roosa/vaaleanpunainen valtaa huushollia. Kuvassa olevat sohvatyynyt ostin Pentikiltä. Keittiön sivustavedettävään ostin myös pari uutta tyynyä ja muutama lisää on vielä hakusassa.

Pikkuhiljaa alkaa lapsenlapsen diabeteksen hyväksyminen tuntua mahdolliselta ja olen huomannut, että lapsi on ihan entisensä, iloinen ja reipas. Vanhemmat hoitavat mallikelpoisesti lastaan ja hoidossakin kaikki on mennyt hyvin. Lapsi voi elää normaalia arkea ja tehdä kaikkea mitä ennenkin. Onneksi on terveydenhoito lapsille parasta mahdollista!

Eläinrakas

 

Eläimet ovat minulle tärkeitä. Haluaisin elää niin kuin Peppi Pitkätossu, eläinten keskellä. Se ei kuitenkaan onnistu täysin, koska mieheni ei ole samaa mieltä. Hän kestää koirat ja kissat juuri ja juuri kodissamme, mutta enempää ei kuulemma meidän kotiin ei sisälle tule. Tällä hetkellä meillä asustaa silkkiterrieri, kultainennoutaja ja kissa. Kuvassa oleva kissa on Nuppu. Nuppu kuoli muutama viikko sitten 18 vuotiaana.  Kotieläimistä luopuminen on aina niin surullista ja niiden muisto säilyy aina sydämessäni. 

Meillä on myös pieni kanala, jossa asustaa kukko ja 5 kanaa. Meillä oli myös 2 lammasta melkein 10 vuotta, mutta pari vuotta sitten jouduin niistä luopumaan. Vanhempi lammas sairastui ja siitä piti luopua. Samalla luovuin myös nuoremmasta lampaasta, koska se oli niin kiintynyt toveriinsa ja ei olisi yksin selvinnyt onnellisena. Voin sanoa, että lampaat olivat minulle läheisiä ja rakkaita. Niistä luopuminen oli kova paikka. Sain omista lampaista villaa, joista kehruutin lankaa. Lankaa sitten värjäsin erilaisilla kasveilla. Nyt tämä pari vuotta ilman lampaita on tuntunut, että jotakin puuttuu elämästäni. Pikkuhiljaa on hiipinyt ajatus, että haluan vielä omia lampaita. Nyt pitäisi alkaa vaan taivuttelemaan isäntää tuohon emännän haaveeseen. Isännän suostumusta vaaditaan näissä unelmissä, koska hänen apuaan tarvitsen mm. aitausten teossa, sorkkien lyhentämisessä ym. Olen jo alustavasti tiedustellut saisinko ostettua oman paikkakunnan lampurilta lampaat? Hänellä olisi 3 tuttipullolla ruokittua karitsaa, jotka olisi valmis minulle myymään. Nyt on siis kuukausi aikaa saada mies ymmärtämään, että lampaita kaivataan meidän pikkutilalla.

Taukoa

 Nämä kauniit Arabia puhalluskupit sain eräältä mukavalta ihmiseltä lahjaksi. Olin joskus ilmoitellut, että otan vastaan rikkinäisiä arabian kuppeja. Ajattelin tehdä niistä koruja. Nämä kupit ovat kuitenkin ehjiä, että en raaski tehdä niistä koruja vielä ennen kuin ne jostakin suusta rikkoutuvat. Kesällä mökillä ajattelin rikkinäisistä astioista tehdä koruja. Ostin käytettynä lasihiomakoneen ja  sillä saa kätevästi hiottua posliinia.

 Pientä taukoa pidin kirjoittamisesta kun olkapäässäni oli tulehdus ja se oli niin kipeä, että en voinut käyttää oikeaa kättä ollenkaan. Olin töistä sairaslomalla ja kävin ortopedilla. Lääkäri laittoi kortisonia ja jotakin puuduttavaa ainetta. Nyt on jo käsi melko hyvä ja töissäkin jo olin. Reumakokeitakin otettiin kun tämä on jo toinen kerta, kun olkapää tulehtuu ja tlehdusarvot nousee. Kuulemma jos on rasitusvamma sen ei pitäisi nostaa tulehdusarvoja. 

Paljon mietteitä ja suruakin koen, kun nuorimmalla lastenlapsella todettiin juuri diabetes. Lapsi on vielä pieni ja diabeteksen oireita oli vain lisääntynyt jano. Lapsen äiti toimi kuitenkin vaistonsa mukaan nopeasti ja lapselta mitattiin verensokerit. Sitten jo äiti la lapsi vietiin ambulanssilla sairaalaan. Nyt on alkanut uusi arki perheessä diabeteksen kanssa. Arki tuottaa alussa paljon unettomia öitä ja sydämen tykytyksiä. Onneksi lapsen molemmat vanhemmat ovat saaneet sairaalassa mitä parhainta opetusta ja tukea. Taas tuli muistutus siitä, että turhaan ei ole isovanhemmat veroja maksaneet ja kuinka hienoa on asua Suomessa!

Emalivadin uusiokäyttö

 Minulle merkityksellisiä esineitä on monet lapsuudesta tutut. Emalivateja käytettiin tiskivateina ja saunavateina minun ollessa lapsi. Muovivadit syrjäyttivät sitten emalivadit myöhemmin. Kuvassa olevan emalivadin sain tutulta ilmaiseksi ja vein sen mökille kukkaistutukseen. 

Nyt ostin kaksi vanhaa puutuolia 5 eurolla ja ajattelin pyytää isännän sahaamaan niiden istuin osaan isot reijät, johon sitten upotan kukka-astian. Astiaan istutan kesäkukkia ja ne saavat sitten vapaasti kiertää pitkin tuolia kun kasvavat. Kukkatuolit asetan mökille jonnekkin sopivaan paikkaan. Näin saavat vanhat osittain risat tuolit uuden elämän.  Niistä on silmän iloa koko kesän ja varmasti monia muitakin tulevia kesiä.

Eräänä elokuun päivänä mökillä

Viime elokuussa, eräänä sateisena päivänä minä ja mies menimme töistä suoraan mökille. Vaikka ilma ei ollut kuin morsian niin oli rentouttavaa raskaan työpäivän jälkeen mennä hiljaisuuteen mökille. Söimme helppoa "äitien tekemää" ruokaa. Lämmitimme mökin "mummulantuoksuisen" saunan ja uimme niin kuin lapset. Keitimme hyvät kahvit ja katselimme järveä kuinka vesipisarat pomppivat sen pinnalla. Laitoimme mökissä puut palamaan takassa ja menimme vanhaan sivustavedettävään sänkyyn kuuntelemaan veden ropinaa. Ah tätä hiljaisuutta ja tunnelmaa. Meluisa työpäivä jäi unholaan ja ihana rentous vallitsi koko pientä mökkiä ja sen kahta onnellista. Huomenna on uusi päivä ja jaksamme sen taas, kun saimme näin irtioton arjestamme!
 

Kehyskudontaa

Tässä joskus innostuin kokeilemaan kehyskudontaa. Mieheni teki minulle kehykset, joihin "loimet" laitoin kalastajalangasta. Valmiita kudontakehyksiä myydään ainakin käsityökeskuksissa. Ensimmäisen työn nimi on talvi.

Toisen nimeksi tuli kevät.

Kolmas ja neljäs ovat syksy-aiheisia. Syksyn värit ovat niin ihania, että innostuin tekemään kaksi. Tein myös yhden kesä-aiheisen, mutta sitä en ole muistanut kuvata.

 Kaikissa kudonnoissa työ kapenee keskeltä ja ajattelinkin seuraavissa  kiinnittää siihen enemmän huomiota, että työ tulisi tasaisempi. Oman haasteensa tuo erivahvuiset langat, mutta sillä saa työstä kyllä elävämmän. Tämä on myös kiva tapa käyttää jämälankoja hyväksi. Täytyy pyytää miehen tekemään vielä isommat kehykset, että saan tehtyä suurempia töitä. Suunnitelmissa on löytää joku kaunis oksa luonnosta ja ripustaa vuodenaikakudonnat siihen esille.

Napeista uutta

 Napeille on aina käyttöä. Yhteen aikaan keräsin ja ostin, kun halvalla sai niin kaikenlaisia nappeja. Olen tehnyt monenlaisia koruja niistä joskus myyntiinkin. Korviksia, kaulakoruja, sormuksia. Yhden kukko-aiheisen taulunkin tein. Jos nään jossakin kauniita nappeja niin ostan. Kirppikset on hyviä paikkoja löytää nappeja.Vironreissultakin tuon aina niitä tullessani. Töihin olin myös kuskannut nappejani askarteluun. Tämän vuoden ystävänpäiväkortitkin askartelimme mistäs muusta kuin napeista.

Tänään on vielä talvi

 Eilen haaveilin jo keväästä, mutta todellisuus näkyy ulkona....TALVI on vielä vahvasti. Pikkuisen aurinko antaa lapauksia keväästä, mutta vielä on lunta ja lapsilla kivat talvileikit. Tänään leivon laskiaispullia ja ajattelin tehdä laskiaspullakranssin. Laitan vain kakkuvuokaan pullia paistumaan vieriviereen kranssinmuotoon ja sitten niiden jäähdyttyä täytän mansikkahillolla ja kermavaahdolla. Vien kranssin ilahduttamaan äitiäni Ystävänpäivänä. Mukavaa Ystävänpäivää kaikille, jotka tämän lukevat <3

Mökkikauden odotusta

Me miehen kanssa odotellaan jo kovasti mökkikauden avausta. Aloitamme sen pilkkimisellä, kun kevätaurinko jo lämmittää. Välillä käymme lämmittelemässä mökissä. Paistamme makkaraa takassa ja keitämme kahvit. Tämä on vasta toinen talvemme mökin omistajina. Ihailemme vielä melko uutta ostostamme ja kehumme toisillemme, että tehtiimpä hyvät kaupat!

 Jos saamme pilkillä kaloja niin paistamme ne kotiin tullessa voissa pannulla. 

Mukava on haaveilla keväästä ja mökkipuuhista. Mielessäni muhii jo muutama tuunausjuttu terassille ja mökin tontille. Ensi kesänä jos koronalta suodaan niin kutsumme mökille ystäviä viettämään aikaa kanssamme. Helmikuu on jo hyvässä vauhdissa, joten jaksetaan odottaa vielä vähän aikaa kevättä!

Ajatuksia työmotivaatiosta

 Suosikkipäiväni PERJANTAI on NYT! Työviikko on takana ja ansaitut lepopäivät edessä, Olenkin niiden tarpeessa. Työmotivaationi on kärsinyt kovan kolauksen viimeaikoina. Itse työ on raskasta ja rakasta! Se antaa paljon, mutta jatkuvat muutokset rassaavat minua kohtuuttomasti. Asiakkaat eivät minua väsytä henkisesti, mutta ensi syksynä tulevat suuret muutokset saavat minut ajattelemaan, jaksanko tätä enää? Muutoksissa on paljon asioita, joista ajattelen, että ne eivät ole asiakkaan edunmukaisia. Koen,että en saa vaikuttaa asioihin, joissa minulla on pitkä kokemus ja asiantuntemus. Ne tahot jotka ovat muutosten takana lupaavat monenlaista, mutta kokemus on osoittanut, että heitä ei sido mitkään lupaukset ja nelupaukset ovat ennenkin karisseet ajan myötä. Peustelut muutoksille ontuvat ja niisä tuntuu olevan "oma lehmä ojassa".

 Minulle tärkeää työssä se, että koen sen merkitykselliseksi ja teen sitä sydämelläni. Palkka ei ole tärkein asia, mutta tottakai tarvitsen sitä elääkseni. Jos en tarvitsisi niin nyt olisi paikka pyytää verokortti käteeni. Lyödä hanskat tiskiin! Nyt tuntuisi helpommalta olla sellainen, että tekisin työtä ajattelematta sen syvällisemmin. Ajatella, että palkka on sama, vaikka en ajattelisikaan niin paljon asiakkaan parasta. Tekisin vain työni ja sillä siisti.

Ikää on minulla sen verran ja asun pienellä paikkakunnalla, että uudelleen työllistyminen ei ole helppoa. Olen kyllä avoimia työpaikkoja jo selaillut netistä. Parasta olisi nyt kun olisi rahaa jäädä kotiin. Mahdotonta summaa en tarvitsisi. Ryhtyisin pullantuoksuiseksi isoäidiksi. Hoitaisin lastenlapsia heidän sairastuessaan ja vanhempien käydessä töissä. Ottaisin vastaan koululaiset koulusta lämmin kaakaomuki valmiina. Mietin virkavapaata!? Mistä saisin sen verran rahaa, että ei pelkällä miehen ansioilla kitkuttelisi. Ajatukset risteilevät päässäni.....